Eilisenä päivänä Kymen Eeva järjesti eläkeläismarkkinat
Kouvolan Hansakeskuksessa.Paikka oli
muuten hyvä mutta akustiikaltaan suorastaan mahdoton. Markkinat sisälsivät
paljon puhetta, kysymyksiä ja vastauksia lähinnä eläkeläisiä ja ikäihmisiä
koskevista asioista.Niin kysymykset
kuin annetut vastauksetkin hävisivät paikan akustiikan takia taivaan tuuliin
eli niin kuin Kouvolan Sanomat kertoi, kuuluvuus sisällä oli lähes nolla mutta
ulkona torilla olijat kuulivat lähes selvästi.
Tilaisuus keräsi yllättävän runsaasti eläkeläisiä vaihtamaan
mielipiteitä ajankohtaisista asioista, tietysti myös tulevista
kunnallisvaaleista.Tilaisuuden ”mainostaminen”
oli varojen puutteen takia varsin vähäistä.Yritimme saada tiedotusvälineisiin ”puffeja” mutta menivät jostain
syystä aika huonosti läpi toimituksien seulasta.Esim. Kymenlaakson Radio kertoi perjantaina
puolen tunnin välein illalla pelattavasta KOKO:n ja Titaanien välisestä
jääkiekko-ottelusta, haastatteli valmentajia ja pelaajia.Kymen Eeva oli sähköpostitse kertonut jo
viikolla lauantain markkinoista, siitä
radion toimitus ei katsonut aiheelliseksi puhua mitään perjantain aikana.Onko nyt niin, ettäyli 60.000 eläkeläistä, jotka ovat Kymenlaakson
Radion vaikutuspiirissä, eivätole
kiinnostava kuuntelijaryhmä.
Yleisestikin ottaen on erittäin harvinaista, että joku lehti
tekee juttua eläkeläisten nykypäivästä.Selvittää eläkekehitystä ja jakaa oikeaa asiallista tietoa vaikkapa siitä kuka oikein työeläkkeen maksaa.
Yli 1.3 miljoonaa eläkeläistä odottaisi
medialta enemmän kiinnostusta asioihinsa.
.
Suurella yleisöllä ja
myös monella kansanedustajalla on se käsitys, että eläkkeet tulevat valtion
budjetin kautta ja sehän on täysin väärä luulo.Vain kansaneläke, joka on lähinnä sosiaalinen tulon siirto, tulee KELA:n
kautta valtion rahoista. Työeläkkeet
tulevat työssä olevilta, työnantajilta ja kertyneistä eläkerahastoista.Työeläkerahastot paisuvat suorastaan huimaa
vauhtia.
Vuonna 1995 rahastoissa oli 34 miljardia euroa, v. 200060 miljardia, 2006-114
miljardia javiime vuonna 124 miljardia
euroa (124 tuhattamiljoonaa!). Joidenkin
ennusteiden mukaan v. 2015 rahastot ylittävät jo 250 miljardin rajan! Kasvu perustuu pitkälti palkkojen nousuun ja hyviin sijoituksiin. Osittain rahastojen kasvu johtuu mielestäni
siitä, että vanhat 1995 ja vanhemmat eläkkeet on leikattu voimassaolevalla
indeksillä niin, etteivät vastaa enää kuin 40 – 45% palkoista.
Kymenlaakson Sairaanhoitopiirin
hallitus päätti hintojen korotuksesta kokouksessaan torstaina 28.8. maksujen
korotus tuntuu pahalta pienituloisten kukkarossa, mutta merkitsee
sairaanhoitopiirin talouteen hyvin pientä parannusta. Piirin toiminta
tuotot ovat vuoden 2008 talousarviossa 179,3 miljoonaa euroa ja maksujen
osuus siitä vain 7,2 miljoonaa. Korotukset auttavat laskelmien mukaan
taloutta loppuvuodesta vain n. 320.000 euroa eli eivät vastaa edes
lainoista maksettavia korkoja (puolessa vuodessa 370.546,68 euroa). Osa
koroista lienee maksuvalmiuslainoja.
Esityslistan mukaan samassa sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa
keskusteltiin myös piirin kehnosta taloustilanteesta kuluvan vuoden
osalta. Talouden tila ei ole kääntynyt yhtään parempaan suuntaan. Eri
toimintayksiköiden kulujen ennustetaan kasvavan talousarvioon nähden 3,9
miljoonaa euroa, joka tietänee tältäkin vuodelta melkoista alijäämää
entisten lähes 25 miljoonan lisäksi.
Mitä sitten asialle voisi tehdä?
Yksinkertaisin ja ainoa mahdollinen lääke lienee tässä tapauksessa, niin
kuin aina aikaisemminkin, on pyytää ja saada osakaskunnilta lisää rahaa!
Ennen kuin kunnat lisämaksuun suostuvat on nykyinen laskutussysteemi
mielestäni mietittävä uudelleen. Ainoa oikeuden mukainen ja selkeä tapa
on se, että hinnat nostetaan oikealle tasolle ja laskutus kuntiin päin
toimii siten, että jokainen kunta maksaa kaikki sen asukkaille annetut
palvelut entiseen, hyvän ajan tapaan, jolloin ”kärryjen perälautakin oli
auki”!
Olen monesti aikaisemmin kirjoittanut mihin vuoden 2006 alusta
käyttöönotettu ”könttälaskutus” (sopimusohjaus) menetelmä johtaa, jos
sopimukseen ei sisälly minkäänlaista vuosittaista tasausjärjestelmää.
Toteutuneena kahtena könttälaskutusvuotena (2006 ja 2007) laskutus on
kohdellut kuntia varsin epäoikeuden mukaisesti. Jos tilinpäätösten luvut
ja tehdyt tilastot pitävät paikkansa, Etelä-Kymenlaakson kunnat ovat
saaneet palveluita 5,2 miljoonalla eurolla enemmän kuin mistä ovat
maksaneet ja Pohjoisen kunnat (uusi Kouvola) ovat vuorostaan maksaneet
4,6 miljoonaa euroa sellaisesta palvelusta mitä eivät ole saaneet.
Summat ovat mielestäni varsin suuria! Suurimmat ilmaiseksi palveluja, v.
2006 ja 2007, käyttäneet kunnat ovat Kotka 2,5 milj. ja Hamina 1,1 milj.
Vastaavasti suurimmat tyhjästä maksaneet ovat Kuusankoski 1,8 milj.,
Kouvola 1,5 milj ja Valkeala 1,4 milj. Laskutustavan puolustajat (shp:n
hallitus) yrittää todistaa, kuinka laskutustapa oikaisee itsensä
enintään 6 vuoden viiveellä!! Kukaan ei kuitenkaan suostu kertomaan,
kuka maksaa korot liikaa maksetulle rahalle, ei myöskään sitä maksaako,
esimerkiksi Kotka mukisematta seuraavien 3 vuoden aikana 2,5 miljoonaa
sairaanhoitopiirille tyhjästä, piiriltä saamiensa ”lainojen” korot ja
käytettyihin hintoihin takautuvasti maksettavat korotukset
(=kuntaosuuksien korotukset). Mitä vaikuttaa takaisinmaksuihin hoitojen
ja hoitotaksojen muutos, inflaatio, erilainen erikoisairaanhoidon tarve
eri vuosina kunnissa j.n.e.
Allekirjoittaneen mielestä laskutustavan selvitys ja palaaminen entiseen
tuotelaskutussysteemiin on tehtävä nyt heti, ei ensi vuonna. Puheet
kärryjen perälaudasta on syytä lopettaa jo pelkästään sen takia, että
etulauta on edelleen avoin.
Kuluvan puolen vuoden maksutilanne on menossa entiseen suuntaan: Kotka
ja Hamina maksaneet n. 3,4 milj. liian vähän, pohjoisen kunnat 0,5 milj.
liikaa!! (Tieto saamastani puolivuotistilastosta)
Odotan Kymenlaakson sairaanhoitopiirin hallitukselta ja johdolta
perusteltua selvitystä siitä kuinka vinoutunut laskutustilanne
oikaistaan!? Haluaisin myös kommenttinne siitä, kuka hyötyi eniten ns.
jonopäivämaksujen muutoksesta eli kuka käyttää perusterveydenhoitoonsa
toisten kuntien rahoja? Koko ”pesä” olisi mitä pikimmin syytä selvittää,
onhan shp:n hallituksessa paljon minua terävämpiä laskentamiehiä ja naisia.
Vuosi 2008 on työeläkettä saavan kannalta alkanut
erittäin ikävissä merkeissä. Suuresti mainostettu verotuksen korjaus jäi monen
eläkeläisenkohdalta lähelle nollatasoa
tai jopa aiheutti negatiivisenvaikutuksen.Työeläkeindeksi
korotti eläkkeitämme 2,39% ja se korotus syötiin 3% inflaatiolla jo
tammikuussa. Vuoden alusta nousivat ainakin terveyskeskusmaksut, ruuan hinta
(osin jopa 10 %), matkakustannukset, lämmityskulut, sähkönja bensiinin hinta ja varmasti ennen kesää tulee vielä huomattava joukko
muitakin hinnan nousuja.On taas kerran
käynyt niin, että tämän maan hyvinvoinnin rakentajat unohdetaan sillä
perusteella, että on tulossa taloudellinen laskusuhdanne.Edellistä lamaahan me vanhat eläkeläiset
maksamme edelleenkin.
MITÄ ON TEHNYT EETU?OLETTEKO TEHNEET TAI SUUNNITELLEET JOTAIN?
Luen joka aamu tätä valtakunnan päälehteä. Seuraan
tarkasti mitä eläkeläisistä ja eläkkeistä (työeläkkeistä) kirjoitetaan uutissivuilla
ja mielipideosastossa.Mielipiteet ja
uutiset, joita on julkaistu varsin vähän, ovat kaikki olleet jostain muusta
lähteestä tulleita kuin tältä eläkeläisten edunvalvontaryhmältä.Eläkeläisten omissa lehdissäkin edunvalvonta
tuntuu olevan toissijainen asia.Täältä
maakunnasta käsin tuntuu, että Eetun rouvat ja herrat ovat liian kaukana
tavallisen eläkeläisen elämästä.Meneekö
Teillä henkilökohtaisesti liian hyvin?
Odotan ja luulen, että 1,3 miljoonaa eläkeläistä
odottaa kanssani,Teidän heti masinoivan eläkeläisten kansanliikkeen
kansanedustajien huomion kääntämiseksi sisäisistä kähminnöistään
työeläkeläisten asemaan.
Emme vaadi mitään valtion kassasta. Vaadimme
työeläkerahastoilta oikeuden mukaista kohtelua vanhoille eläkeläisille!!
Kun Suomessa säädettiin laki kansaneläkkeestä, työntekijöiltä ja työnantajilta ryhdyttiin
perimään palkkaan sidottua kansaneläkevakuutusmaksua. Asia oli hyvä ja
tarkoitettu kaikelle kansalle eläkkeen takaavaksi järjestelmäksi.Perustettiin kansaneläkevakuutusja sitä
hoitamaan KELA. Perustettiin siis vakuutuslaitos
ja vakuutus, johon kaikkien palkkaa saavien oli osallistuttava.Pikkuhiljaa vakuutuslaitos kasvoi suuremmaksi
ja suuremmaksi.Se ryhtyi hoitamaan
enenevässä määrin kaikenlaisia sosiaalietuisuuksiin liittyviä asioita.Hoiti se kuitenkin vakuutuslaitoksena myös
alkuun pantua kansaneläkevakuutusta.90-luvun lama takia eduskunta, monien mielestä perustuslain vastaisesti,
päätti siirtääitselleen eläkevakuutusta maksaneiden eläkkeet
muihin tarkoituksiin.Tehtiin ns. pohjaosanpoisto.Eläkkeellä
jo olevilta, joiden eläkkeen yksi
osa oli ollut k.o. pohjaosa, otettiin moinen itsemaksettu ”ylellisyys” pois !!. Samassa yhteydessä tapahtui myös
niin, että joiltakin pohjaosa tuli pois otetuksi peräti kahteen kertaan.Yksi pohjaosanpoistoon liittyvä kysymys on:Jos kyseessä olisi ollut yksityinen tai ns. vakuutuksenottajien omistama
vakuutuslaitos ja se olisi yksipuolisesti päättänyt olla maksamatta vakuutuksenottajille
sovittua vakuutusta, mitenkä valtiovalta, hallitus ja eduskunta, olisivat
moiseen päätökseen suhtautuneet?
Toinen kysymys: Mitenkä teidän mielestä
työntekijäjärjestöt olisivat suhtautuneet jos heidän palkkojaan olisi alennettu
yksipuolisella päätöksella 452 mkvuosien 1995 -2000 välillä..Olisiko tullut työtaisteluita?Vain eläkeläisiähän puolueet ovat
seurauksia pelkäämättä voineet ”kusettaa”. Syyhän on kylläkin osittain ollut meidän
eläkeläisten,miksi olemme aina
äänestäneet niitä, jotka eivät meistä
välitä kuin äänestäjinä.
Varsinainen kysymys:Mikä on puolueenne kanta pohjaosan
palauttamiseen? Oletteko valmiit heti, joko vanhassa (siis nykyisessä) tai
uudessa eduskunnassa ryhtymään asian oikeuden mukaiseen hoitoon ja pohjaosan palauttamiseen?
Haluaisin tietää syyn miksi
kansanedustajat eivät ole kiinnostuneita eläkeläisten toimeentulosta?
Seuraavien eduskuntavaalien
ei pitäisi olla pääministerivaalit ei nato-vaali eikä eu-vaalit vaan ainakin
50%.sesti eläkevaalit.Ja miksi
näin?Vastaus on varsin yksinkertainen:
äänestäjistä on n. 50 % yli 60 vuotiaita.Ja lisäksi eläkeläisten asioita on todennäköisesti hoidettu huonoiten90-luvun laman jälkeisinä vuosina tähän
päivään saakka.Joka väittää vastaan
voi vain tutkia kuinka eläkkeet ovat v. 1995 jälkeen kehittyneet ja kuinka
esimerkiksi vanhus- ja terveyspalvelut, monista päätöksistä ja
kehityskomiteoista huolimatta, ovat menneet kuin kissan häntä alaspäin.