sunnuntai, 14. syyskuu 2008

Eläkeläismarkkinat Kouvolassa.

Eilisenä päivänä Kymen Eeva järjesti eläkeläismarkkinat Kouvolan Hansakeskuksessa.  Paikka oli muuten hyvä mutta akustiikaltaan suorastaan mahdoton. Markkinat sisälsivät paljon puhetta, kysymyksiä ja vastauksia lähinnä eläkeläisiä ja ikäihmisiä koskevista asioista.  Niin kysymykset kuin annetut vastauksetkin hävisivät paikan akustiikan takia taivaan tuuliin eli niin kuin Kouvolan Sanomat kertoi, kuuluvuus sisällä oli lähes nolla mutta ulkona torilla olijat kuulivat lähes selvästi.

 

Tilaisuus keräsi yllättävän runsaasti eläkeläisiä vaihtamaan mielipiteitä ajankohtaisista asioista, tietysti myös tulevista kunnallisvaaleista.  Tilaisuuden ”mainostaminen” oli varojen puutteen takia varsin vähäistä.  Yritimme saada tiedotusvälineisiin ”puffeja” mutta menivät jostain syystä aika huonosti läpi toimituksien seulasta.  Esim. Kymenlaakson Radio kertoi perjantaina puolen tunnin välein illalla pelattavasta KOKO:n ja Titaanien välisestä jääkiekko-ottelusta, haastatteli valmentajia ja pelaajia.  Kymen Eeva oli sähköpostitse kertonut jo viikolla lauantain markkinoista,  siitä radion toimitus ei katsonut aiheelliseksi puhua mitään perjantain aikana.  Onko nyt niin, että  yli 60.000 eläkeläistä, jotka ovat Kymenlaakson Radion vaikutuspiirissä, eivät  ole kiinnostava kuuntelijaryhmä.

 

Yleisestikin ottaen on erittäin harvinaista, että joku lehti tekee juttua eläkeläisten nykypäivästä.  Selvittää eläkekehitystä ja jakaa oikeaa asiallista tietoa  vaikkapa siitä kuka oikein työeläkkeen maksaa.   Yli 1.3 miljoonaa eläkeläistä odottaisi medialta enemmän kiinnostusta asioihinsa.

.

 Suurella yleisöllä ja myös monella kansanedustajalla on se käsitys, että eläkkeet tulevat valtion budjetin kautta ja sehän on täysin väärä luulo.  Vain kansaneläke, joka on lähinnä sosiaalinen tulon siirto, tulee KELA:n kautta valtion rahoista.  Työeläkkeet tulevat työssä olevilta, työnantajilta ja kertyneistä eläkerahastoista.  Työeläkerahastot paisuvat suorastaan huimaa vauhtia.

Vuonna 1995 rahastoissa oli 34 miljardia euroa, v. 2000  60 miljardia, 2006  -  114 miljardia ja  viime vuonna 124 miljardia euroa (124 tuhattamiljoonaa!).  Joidenkin ennusteiden mukaan v. 2015 rahastot ylittävät jo 250 miljardin rajan!  Kasvu perustuu pitkälti palkkojen nousuun ja  hyviin sijoituksiin.  Osittain rahastojen kasvu johtuu mielestäni siitä, että vanhat 1995 ja vanhemmat eläkkeet on leikattu voimassaolevalla indeksillä niin, etteivät vastaa enää kuin 40 – 45% palkoista. 

 

perjantai, 12. syyskuu 2008

Kuinka kauan Kouvolan seutu maksaa Etelä-Kymenlaakson erikoissairaanhoitoa?

Kymenlaakson Sairaanhoitopiirin hallitus päätti hintojen korotuksesta kokouksessaan torstaina 28.8. maksujen korotus tuntuu pahalta pienituloisten kukkarossa, mutta merkitsee sairaanhoitopiirin talouteen hyvin pientä parannusta. Piirin toiminta tuotot ovat vuoden 2008 talousarviossa 179,3 miljoonaa euroa ja maksujen osuus siitä vain 7,2 miljoonaa. Korotukset auttavat laskelmien mukaan taloutta loppuvuodesta vain n. 320.000 euroa eli eivät vastaa edes lainoista maksettavia korkoja (puolessa vuodessa 370.546,68 euroa). Osa koroista lienee maksuvalmiuslainoja.

Esityslistan mukaan samassa sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa keskusteltiin myös piirin kehnosta taloustilanteesta kuluvan vuoden osalta. Talouden tila ei ole kääntynyt yhtään parempaan suuntaan. Eri toimintayksiköiden kulujen ennustetaan kasvavan talousarvioon nähden 3,9 miljoonaa euroa, joka tietänee tältäkin vuodelta melkoista alijäämää entisten lähes 25 miljoonan lisäksi.

Mitä sitten asialle voisi tehdä?

Yksinkertaisin ja ainoa mahdollinen lääke lienee tässä tapauksessa, niin kuin aina aikaisemminkin, on pyytää ja saada osakaskunnilta lisää rahaa! Ennen kuin kunnat lisämaksuun suostuvat on nykyinen laskutussysteemi mielestäni mietittävä uudelleen. Ainoa oikeuden mukainen ja selkeä tapa on se, että hinnat nostetaan oikealle tasolle ja laskutus kuntiin päin toimii siten, että jokainen kunta maksaa kaikki sen asukkaille annetut palvelut entiseen, hyvän ajan tapaan, jolloin ”kärryjen perälautakin oli auki”!

Olen monesti aikaisemmin kirjoittanut mihin vuoden 2006 alusta käyttöönotettu ”könttälaskutus” (sopimusohjaus) menetelmä johtaa, jos sopimukseen ei sisälly minkäänlaista vuosittaista tasausjärjestelmää. Toteutuneena kahtena könttälaskutusvuotena (2006 ja 2007) laskutus on kohdellut kuntia varsin epäoikeuden mukaisesti. Jos tilinpäätösten luvut ja tehdyt tilastot pitävät paikkansa, Etelä-Kymenlaakson kunnat ovat saaneet palveluita 5,2 miljoonalla eurolla enemmän kuin mistä ovat maksaneet ja Pohjoisen kunnat (uusi Kouvola) ovat vuorostaan maksaneet 4,6 miljoonaa euroa sellaisesta palvelusta mitä eivät ole saaneet. Summat ovat mielestäni varsin suuria! Suurimmat ilmaiseksi palveluja, v. 2006 ja 2007, käyttäneet kunnat ovat Kotka 2,5 milj. ja Hamina 1,1 milj. Vastaavasti suurimmat tyhjästä maksaneet ovat Kuusankoski 1,8 milj., Kouvola 1,5 milj ja Valkeala 1,4 milj. Laskutustavan puolustajat (shp:n hallitus) yrittää todistaa, kuinka laskutustapa oikaisee itsensä enintään 6 vuoden viiveellä!! Kukaan ei kuitenkaan suostu kertomaan, kuka maksaa korot liikaa maksetulle rahalle, ei myöskään sitä maksaako, esimerkiksi Kotka mukisematta seuraavien 3 vuoden aikana 2,5 miljoonaa sairaanhoitopiirille tyhjästä, piiriltä saamiensa ”lainojen” korot ja käytettyihin hintoihin takautuvasti maksettavat korotukset (=kuntaosuuksien korotukset). Mitä vaikuttaa takaisinmaksuihin hoitojen ja hoitotaksojen muutos, inflaatio, erilainen erikoisairaanhoidon tarve eri vuosina kunnissa j.n.e.

Allekirjoittaneen mielestä laskutustavan selvitys ja palaaminen entiseen tuotelaskutussysteemiin on tehtävä nyt heti, ei ensi vuonna. Puheet kärryjen perälaudasta on syytä lopettaa jo pelkästään sen takia, että etulauta on edelleen avoin.

Kuluvan puolen vuoden maksutilanne on menossa entiseen suuntaan: Kotka ja Hamina maksaneet n. 3,4 milj. liian vähän, pohjoisen kunnat 0,5 milj. liikaa!! (Tieto saamastani puolivuotistilastosta)

Odotan Kymenlaakson sairaanhoitopiirin hallitukselta ja johdolta perusteltua selvitystä siitä kuinka vinoutunut laskutustilanne oikaistaan!? Haluaisin myös kommenttinne siitä, kuka hyötyi eniten ns. jonopäivämaksujen muutoksesta eli kuka käyttää perusterveydenhoitoonsa toisten kuntien rahoja? Koko ”pesä” olisi mitä pikimmin syytä selvittää, onhan shp:n hallituksessa paljon minua terävämpiä laskentamiehiä ja naisia.

 


perjantai, 12. syyskuu 2008

Avoin kysymys EETU:lle (Eläkeläisliittojen edunvalvontaryhmä).


 

Vuosi 2008 on työeläkettä saavan kannalta alkanut erittäin ikävissä merkeissä. Suuresti mainostettu verotuksen korjaus jäi monen eläkeläisen  kohdalta lähelle nollatasoa tai jopa aiheutti negatiivisen  vaikutuksen.  Työeläkeindeksi korotti eläkkeitämme 2,39% ja se korotus syötiin 3% inflaatiolla jo tammikuussa. Vuoden alusta nousivat ainakin terveyskeskusmaksut, ruuan hinta (osin jopa 10 %), matkakustannukset, lämmityskulut, sähkön  ja bensiinin hinta ja varmasti  ennen kesää tulee vielä huomattava joukko muitakin hinnan nousuja.  On taas kerran käynyt niin, että tämän maan hyvinvoinnin rakentajat unohdetaan sillä perusteella, että on tulossa taloudellinen laskusuhdanne.  Edellistä lamaahan me vanhat eläkeläiset maksamme edelleenkin.

MITÄ ON TEHNYT EETU?  OLETTEKO TEHNEET TAI SUUNNITELLEET JOTAIN?

Luen joka aamu tätä valtakunnan päälehteä. Seuraan tarkasti mitä eläkeläisistä ja eläkkeistä (työeläkkeistä) kirjoitetaan uutissivuilla ja mielipideosastossa.  Mielipiteet ja uutiset, joita on julkaistu varsin vähän, ovat kaikki olleet jostain muusta lähteestä tulleita kuin tältä eläkeläisten edunvalvontaryhmältä.  Eläkeläisten omissa lehdissäkin edunvalvonta tuntuu olevan toissijainen asia.  Täältä maakunnasta käsin tuntuu, että Eetun rouvat ja herrat ovat liian kaukana tavallisen eläkeläisen elämästä.  Meneekö Teillä henkilökohtaisesti liian hyvin?

Odotan ja luulen, että 1,3 miljoonaa eläkeläistä odottaa kanssani,Teidän heti masinoivan eläkeläisten kansanliikkeen kansanedustajien huomion kääntämiseksi sisäisistä kähminnöistään työeläkeläisten asemaan.

Emme vaadi mitään valtion kassasta. Vaadimme työeläkerahastoilta oikeuden mukaista kohtelua vanhoille eläkeläisille!!

torstai, 15. helmikuu 2007

Eduskuntapuolueille?

Kysymys kansaneläkkeen pohjaosan poistosta.

Kun Suomessa  säädettiin laki kansaneläkkeestä,  työntekijöiltä ja työnantajilta ryhdyttiin perimään palkkaan sidottua kansaneläkevakuutusmaksua. Asia oli hyvä ja tarkoitettu kaikelle kansalle eläkkeen takaavaksi järjestelmäksi.  Perustettiin kansaneläkevakuutus  ja sitä hoitamaan KELA. Perustettiin siis vakuutuslaitos ja vakuutus, johon kaikkien palkkaa saavien oli osallistuttava.  Pikkuhiljaa vakuutuslaitos kasvoi suuremmaksi ja suuremmaksi.  Se ryhtyi hoitamaan enenevässä määrin kaikenlaisia sosiaalietuisuuksiin liittyviä asioita.  Hoiti se kuitenkin vakuutuslaitoksena myös alkuun pantua kansaneläkevakuutusta.  90-luvun lama takia eduskunta, monien mielestä perustuslain vastaisesti, päätti  siirtää  itselleen eläkevakuutusta maksaneiden eläkkeet muihin  tarkoituksiin.  Tehtiin ns. pohjaosanpoisto.  Eläkkeellä jo olevilta, joiden eläkkeen yksi osa oli ollut k.o. pohjaosa, otettiin moinen itse maksettu ”ylellisyys” pois !!. Samassa yhteydessä tapahtui myös niin, että joiltakin pohjaosa tuli pois otetuksi peräti kahteen kertaan.  Yksi pohjaosanpoistoon liittyvä kysymys on:  Jos kyseessä olisi ollut yksityinen tai ns. vakuutuksenottajien omistama vakuutuslaitos ja se olisi yksipuolisesti päättänyt olla maksamatta vakuutuksenottajille sovittua vakuutusta, mitenkä valtiovalta, hallitus ja eduskunta, olisivat moiseen päätökseen suhtautuneet?

Toinen kysymys: Mitenkä teidän mielestä työntekijäjärjestöt olisivat suhtautuneet jos heidän palkkojaan olisi alennettu yksipuolisella päätöksella 452 mk  vuosien 1995 -2000 välillä..  Olisiko tullut työtaisteluita?  Vain eläkeläisiähän  puolueet ovat seurauksia pelkäämättä voineet ”kusettaa”.  Syyhän on kylläkin osittain ollut meidän eläkeläisten,  miksi olemme aina äänestäneet niitä, jotka eivät  meistä välitä kuin äänestäjinä.

Varsinainen kysymys:  Mikä on puolueenne kanta pohjaosan palauttamiseen? Oletteko valmiit heti, joko vanhassa (siis nykyisessä) tai uudessa eduskunnassa ryhtymään asian oikeuden mukaiseen hoitoon ja pohjaosan palauttamiseen?

torstai, 15. helmikuu 2007

Ei otsikkoa

Haluaisin tietää syyn miksi kansanedustajat eivät ole kiinnostuneita eläkeläisten toimeentulosta?

Seuraavien eduskuntavaalien ei pitäisi olla pääministerivaalit ei nato-vaali eikä eu-vaalit vaan ainakin 50%.sesti eläkevaalit.  Ja miksi näin?  Vastaus on varsin yksinkertainen: äänestäjistä on n. 50 % yli 60 vuotiaita.  Ja lisäksi eläkeläisten asioita on todennäköisesti hoidettu huonoiten  90-luvun laman jälkeisinä vuosina tähän päivään saakka.   Joka väittää vastaan voi vain tutkia kuinka eläkkeet ovat v. 1995 jälkeen kehittyneet ja kuinka esimerkiksi vanhus- ja terveyspalvelut, monista päätöksistä ja kehityskomiteoista huolimatta, ovat menneet kuin kissan häntä alaspäin.