Kymenlaakson Sairaanhoitopiirin
hallitus päätti hintojen korotuksesta kokouksessaan torstaina 28.8. maksujen
korotus tuntuu pahalta pienituloisten kukkarossa, mutta merkitsee
sairaanhoitopiirin talouteen hyvin pientä parannusta. Piirin toiminta
tuotot ovat vuoden 2008 talousarviossa 179,3 miljoonaa euroa ja maksujen
osuus siitä vain 7,2 miljoonaa. Korotukset auttavat laskelmien mukaan
taloutta loppuvuodesta vain n. 320.000 euroa eli eivät vastaa edes
lainoista maksettavia korkoja (puolessa vuodessa 370.546,68 euroa). Osa
koroista lienee maksuvalmiuslainoja.
Esityslistan mukaan samassa sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa keskusteltiin myös piirin kehnosta taloustilanteesta kuluvan vuoden osalta. Talouden tila ei ole kääntynyt yhtään parempaan suuntaan. Eri toimintayksiköiden kulujen ennustetaan kasvavan talousarvioon nähden 3,9 miljoonaa euroa, joka tietänee tältäkin vuodelta melkoista alijäämää entisten lähes 25 miljoonan lisäksi.
Mitä sitten asialle voisi tehdä?
Yksinkertaisin ja ainoa mahdollinen lääke lienee tässä tapauksessa, niin kuin aina aikaisemminkin, on pyytää ja saada osakaskunnilta lisää rahaa! Ennen kuin kunnat lisämaksuun suostuvat on nykyinen laskutussysteemi mielestäni mietittävä uudelleen. Ainoa oikeuden mukainen ja selkeä tapa on se, että hinnat nostetaan oikealle tasolle ja laskutus kuntiin päin toimii siten, että jokainen kunta maksaa kaikki sen asukkaille annetut palvelut entiseen, hyvän ajan tapaan, jolloin ”kärryjen perälautakin oli auki”!
Olen monesti aikaisemmin kirjoittanut mihin vuoden 2006 alusta käyttöönotettu ”könttälaskutus” (sopimusohjaus) menetelmä johtaa, jos sopimukseen ei sisälly minkäänlaista vuosittaista tasausjärjestelmää. Toteutuneena kahtena könttälaskutusvuotena (2006 ja 2007) laskutus on kohdellut kuntia varsin epäoikeuden mukaisesti. Jos tilinpäätösten luvut ja tehdyt tilastot pitävät paikkansa, Etelä-Kymenlaakson kunnat ovat saaneet palveluita 5,2 miljoonalla eurolla enemmän kuin mistä ovat maksaneet ja Pohjoisen kunnat (uusi Kouvola) ovat vuorostaan maksaneet 4,6 miljoonaa euroa sellaisesta palvelusta mitä eivät ole saaneet. Summat ovat mielestäni varsin suuria! Suurimmat ilmaiseksi palveluja, v. 2006 ja 2007, käyttäneet kunnat ovat Kotka 2,5 milj. ja Hamina 1,1 milj. Vastaavasti suurimmat tyhjästä maksaneet ovat Kuusankoski 1,8 milj., Kouvola 1,5 milj ja Valkeala 1,4 milj. Laskutustavan puolustajat (shp:n hallitus) yrittää todistaa, kuinka laskutustapa oikaisee itsensä enintään 6 vuoden viiveellä!! Kukaan ei kuitenkaan suostu kertomaan, kuka maksaa korot liikaa maksetulle rahalle, ei myöskään sitä maksaako, esimerkiksi Kotka mukisematta seuraavien 3 vuoden aikana 2,5 miljoonaa sairaanhoitopiirille tyhjästä, piiriltä saamiensa ”lainojen” korot ja käytettyihin hintoihin takautuvasti maksettavat korotukset (=kuntaosuuksien korotukset). Mitä vaikuttaa takaisinmaksuihin hoitojen ja hoitotaksojen muutos, inflaatio, erilainen erikoisairaanhoidon tarve eri vuosina kunnissa j.n.e.
Allekirjoittaneen mielestä laskutustavan selvitys ja palaaminen entiseen tuotelaskutussysteemiin on tehtävä nyt heti, ei ensi vuonna. Puheet kärryjen perälaudasta on syytä lopettaa jo pelkästään sen takia, että etulauta on edelleen avoin.
Kuluvan puolen vuoden maksutilanne on menossa entiseen suuntaan: Kotka ja Hamina maksaneet n. 3,4 milj. liian vähän, pohjoisen kunnat 0,5 milj. liikaa!! (Tieto saamastani puolivuotistilastosta)
Odotan Kymenlaakson sairaanhoitopiirin hallitukselta ja johdolta perusteltua selvitystä siitä kuinka vinoutunut laskutustilanne oikaistaan!? Haluaisin myös kommenttinne siitä, kuka hyötyi eniten ns. jonopäivämaksujen muutoksesta eli kuka käyttää perusterveydenhoitoonsa toisten kuntien rahoja? Koko ”pesä” olisi mitä pikimmin syytä selvittää, onhan shp:n hallituksessa paljon minua terävämpiä laskentamiehiä ja naisia.
Esityslistan mukaan samassa sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa keskusteltiin myös piirin kehnosta taloustilanteesta kuluvan vuoden osalta. Talouden tila ei ole kääntynyt yhtään parempaan suuntaan. Eri toimintayksiköiden kulujen ennustetaan kasvavan talousarvioon nähden 3,9 miljoonaa euroa, joka tietänee tältäkin vuodelta melkoista alijäämää entisten lähes 25 miljoonan lisäksi.
Mitä sitten asialle voisi tehdä?
Yksinkertaisin ja ainoa mahdollinen lääke lienee tässä tapauksessa, niin kuin aina aikaisemminkin, on pyytää ja saada osakaskunnilta lisää rahaa! Ennen kuin kunnat lisämaksuun suostuvat on nykyinen laskutussysteemi mielestäni mietittävä uudelleen. Ainoa oikeuden mukainen ja selkeä tapa on se, että hinnat nostetaan oikealle tasolle ja laskutus kuntiin päin toimii siten, että jokainen kunta maksaa kaikki sen asukkaille annetut palvelut entiseen, hyvän ajan tapaan, jolloin ”kärryjen perälautakin oli auki”!
Olen monesti aikaisemmin kirjoittanut mihin vuoden 2006 alusta käyttöönotettu ”könttälaskutus” (sopimusohjaus) menetelmä johtaa, jos sopimukseen ei sisälly minkäänlaista vuosittaista tasausjärjestelmää. Toteutuneena kahtena könttälaskutusvuotena (2006 ja 2007) laskutus on kohdellut kuntia varsin epäoikeuden mukaisesti. Jos tilinpäätösten luvut ja tehdyt tilastot pitävät paikkansa, Etelä-Kymenlaakson kunnat ovat saaneet palveluita 5,2 miljoonalla eurolla enemmän kuin mistä ovat maksaneet ja Pohjoisen kunnat (uusi Kouvola) ovat vuorostaan maksaneet 4,6 miljoonaa euroa sellaisesta palvelusta mitä eivät ole saaneet. Summat ovat mielestäni varsin suuria! Suurimmat ilmaiseksi palveluja, v. 2006 ja 2007, käyttäneet kunnat ovat Kotka 2,5 milj. ja Hamina 1,1 milj. Vastaavasti suurimmat tyhjästä maksaneet ovat Kuusankoski 1,8 milj., Kouvola 1,5 milj ja Valkeala 1,4 milj. Laskutustavan puolustajat (shp:n hallitus) yrittää todistaa, kuinka laskutustapa oikaisee itsensä enintään 6 vuoden viiveellä!! Kukaan ei kuitenkaan suostu kertomaan, kuka maksaa korot liikaa maksetulle rahalle, ei myöskään sitä maksaako, esimerkiksi Kotka mukisematta seuraavien 3 vuoden aikana 2,5 miljoonaa sairaanhoitopiirille tyhjästä, piiriltä saamiensa ”lainojen” korot ja käytettyihin hintoihin takautuvasti maksettavat korotukset (=kuntaosuuksien korotukset). Mitä vaikuttaa takaisinmaksuihin hoitojen ja hoitotaksojen muutos, inflaatio, erilainen erikoisairaanhoidon tarve eri vuosina kunnissa j.n.e.
Allekirjoittaneen mielestä laskutustavan selvitys ja palaaminen entiseen tuotelaskutussysteemiin on tehtävä nyt heti, ei ensi vuonna. Puheet kärryjen perälaudasta on syytä lopettaa jo pelkästään sen takia, että etulauta on edelleen avoin.
Kuluvan puolen vuoden maksutilanne on menossa entiseen suuntaan: Kotka ja Hamina maksaneet n. 3,4 milj. liian vähän, pohjoisen kunnat 0,5 milj. liikaa!! (Tieto saamastani puolivuotistilastosta)
Odotan Kymenlaakson sairaanhoitopiirin hallitukselta ja johdolta perusteltua selvitystä siitä kuinka vinoutunut laskutustilanne oikaistaan!? Haluaisin myös kommenttinne siitä, kuka hyötyi eniten ns. jonopäivämaksujen muutoksesta eli kuka käyttää perusterveydenhoitoonsa toisten kuntien rahoja? Koko ”pesä” olisi mitä pikimmin syytä selvittää, onhan shp:n hallituksessa paljon minua terävämpiä laskentamiehiä ja naisia.
Kommentit